sanonko mistä. Sain tänään tietää tenttitulokseni ja se oli vain kakkonen. Siis 2!!! Huonoin tenttitulokseni ikinä 🙁 Kolmosen vielä jotenkin hyväksyn, mutta kakkonen ei tälle perfektionistille kelpaa, joten ei kun uusimaan. Toisaalta eivätpä muutkaan ihmiset olleet tuon parempia numeroita saanut, joten ainakaan syy ei ole yksin minusta.
Nefistä on tullut muuten ihan tajuton akrobaatti. Koko ajan saamme pelätä sydän kurkussa, milloin sattuu jotain. Nyt neiti on jo pariin otteeseen kiivennyt/hypännyt/jotenkin päässyt pois mukamas-pentuturvalliseksi sisustetusta kylppäristä reilun metrin korkean aidan yli. Äitiä odotti kiva yllätys, kun hän meni päästämään muita koiria takkahuoneesta ja ensimmäisenä ulos ryntäsikin Nefi (Takkahuone ja kylppäri ovat siis viereiset huoneet). Tänään hän puolestaan oli puoli tuntia poissa kotoa ja jo oli Nefi taas aidan väärällä puolella. Yksi päivä Nefi kiipesi jo sohvan selkänojallekin nukkumaan ja monta kertaa on jo jotenkin sängyllenikin onnistunut pääsemään. Sitä vaan kotiin tullessaan kuulee jostain kauheaa kitinää, kun Nefi on onnistunut tunkemaan itsensä jonnekin josta ei enää uskallakaan tulla alas… siis ihan kaheli.
Sivumennen sanottuna Nefin kaksi siskopuolta on muuten saamassa pentuja tässä kevään aikana. Kummatkin ovat Emman tyttöjä. Toinen pentue syntyy kennel Divertidokseen ja toinen kennel Lill jägaren’siin.
Viikonloppuna oli Susannan synttärit eikä Nefi aristellut vieraita yhtään. Tosin Mintun ilmestyminen koiruuksiensa kanssa sai kyllä Nefinkin pasmat menemään vähän sekaisin. Toisaalta Nefiä kyllä kovasti kiinnosti uudet tulokkaat, mutta varsinkin Sebu ”suuruudessaan” taisi pikkuista hieman pelottaa. Toisaalta pelko unohtui, kun Minttu antoi lahjaksi sellaisen hassun kumipossun, joka röhkii kun sitä puree 🙂 Muutenkin Nefi on kyllä niin ihanan reipas ja rohkea joka asiassa. Tapasimme lenkillä erään naisen, jolla oli mukanaan lastenrattaat ja spanieli eikä Nefia haitannut muu kuin kylmä ja märkä. Nefi myös tunnistettiin heti podengoksi ja kovasti ihailtiin pienuutta ja täydellisyyttä 😉
Poju parka on kokenut Nefin käsittelyssä kovia. Vaikka kovasti ollaan tämä nuorimmainen ja vanhin yritetty pitää erossa, niin nyt Nefi on onnistunut tekemään reiän Poju raukan korvaan. Myös Dobyn silmät vuotavat kovasti, kun on saanut niin paljon Nefin hampaista. Omat kädet ja naama ovat myös ihan naarmuilla, kun neiti elohopea ei millään meinaa käsittää mitä ”ei”, ”irti”, ”lopeta” ja ”rauha” tarkoittavat. Toisaalta Nefi kyllä osaa jo jotenkuten mennä maahan, seisoa ja ainakin toistaiseksi seurata metsässä ilman hihnaa. Joten ehkä tässä on kuitenkin toivoa. Siru ja Doby ovat myös käsittäneet, ettei Nefiltä nyt ihan kaikkea tarvitse sietää. Sirukin on muuten ihan nätisti nyt Nefin hyväksynyt ja eilenkin nukkuivat ihan vierekkäin sohvalla (kunnes Nefi rupesi liikaa taas riehumaan). Murukin pitää Nefistä niin kauan kun likka on rauhallinen (eli vain silloin kun Nefi nukkuu).
Nefillähän on muuten jo oma kuvagalleria ja videoita löytyy YouTubesta. Osoitteet löytyvät puolestaan kotisivuilta, jonne on linkki tuossa navigaatiopalkissa, jos et vielä ole sinne eksynyt =D
Mutta nyt lähden kiroamaan tuota ufouskonnollisuus luentoa. Kirjoitellaan taas paremmalla ajalla.