Koiran hankinta ja rodun valinta
Koira elää useita vuosia. Se vaatii säännöllistä ulkoilua ja liikuntaa kaatosateista tai paukkupakkasista huolimatta. Sitä ei voi jättää useiksi tunneiksi kotiin ilman huolenpitoa tai seuraa. Se tarvitsee ruokaa ja puhdasta vettä siinä missä ihminenkin. Jokainen koira ansaitsee myös peruskoulutuksen, rakkautta ja rajoja.
Jokaisen uuden koiranomistajan tulee ensimmäisenä miettiä edellä mainittuja seikkoja. Mikäli olet valmis sitoutumaan uuteen perheenjäseneen parhaimmillaan lähes kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ruokkimaan, harjaamaan, pesemään hampaat, ulkoiluttamaan, kustantamaan rokotukset ja muut lääkärikulut, ja tekemään koiran elämästä muutenkin elämisen arvoista, niin voit ruveta tosissasi suunnittelemaan koiran hankintaa. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, sillä edessä on vielä oikean rodun valinta.
Koirarotuja on tarjolla kymmeniä, sekarotuisista koirista puhumattakaan. Kun rotua valitsee, ulkonäkö luonnollisesti näyttelee suurta osaa päätöksenteossa, mutta se ei saisi olla tärkein tai ainoa kriteeri. On otettava huomioon kyseisen koirarodun erityispiirteet ja -vaatimukset. Toiset rodut tarvitsevat tilaa ja liikuntaa enemmän kuin toiset, toisilla on vaikeahoitoinen ja trimmattava turkki, toiset tarvitsevat vaatteet päälle ulkoillessaan jne. Myös luonteissa on eroja miellyttämisenhaluisista ja ihmisrakkaista seurakoirista itsenäisiin ja suojelunhaluisiin laumanvartijoihin. Millaista koiraa juuri sinä etsit ja millaisen koiran kanssa luulet yhteiselämän sujuvan kaikista parhaiten?
Itse olen päätynyt rotuvalinnoissani portugalinpodengoon, alkukantaiseen pystykorvaan, jonka kanssa eläminen vaatii huumoria ja hyvää kuntoa, sekä samojediin, kestävään ja hyväntuuliseen pystykorvaan, jonka kaunis valkoinen turkki ja leveä hymy helposti hurmaavat ohikulkijat. Molemmat rodut ovat luonteikkaita ja aktiivisia koiria, jotka mielellään testailevat rajojaan ja siinä samalla omistajansa hermoja. Ne eivät ole sohvien koristeita, vaan pirteitä ja touhukkaita energiapakkauksia, jotka haluavat olla siellä missä omistajansakin. Ne kaipaavat runsaasti tekemistä – sekä liikunnan että aivojumpan muodossa – päästäkseen toteuttamaan itseään. Rotuominaisuuksiensa ohella jokainen koira on myös aina oma persoonansa eikä kahta samanlaista podengoa tai samojedia maailmasta löydy. Tutustu rotuun etukäteen mahdollisimman hyvin lukemalla ja tapaamalla rodun yksilöitä livenä. Tältä sivulta löytyy perustietoa sekä podengoista että samojedeista. Kannattaa perehtyä myös rotujen omiin yhdistyksiin, Suomen portugalinpodengot ryhyn ja Suomen samojedinkoirayhdistykseen, sekä facebookista löytyviin roturyhmiin portugalinpodengo ja Suomen samojedistit.
Kasvatusperiaatteet
Estorian kasvatustyön tavoitteena on fyysisesti ja psyykkisesti terve koira, joka vastaa ulkomuotonsa ja luonteensa puolesta rodulle annettua rotumääritelmää. Vaikka portugalinpodengot ja samojedit eivät ole kaikkein helpoimpia koiria, elämän pitäisi silti olla pentu- ja teiniajan jälkeen melko mutkatonta. Haluan kasvattaa koiria, joiden kanssa perusarki sujuu ilman ylimääräisiä sairauksien tai pelkotilojen aiheuttamia ongelmia. Sekä podengot että samojedit ovat työkoiria ja tämä tulee mielestäni myös huomioida molempien rotujen kasvatuksessa. Podengot ovat metsästäjiä ja tämän vietin tulee rodussa säilyä, vaikka rotua ei Suomessa metsästyksessä käytettäisikään. Samojedeja on puolestaan hyödynnetty niin vetohommissa kuin paimennuksen ja metsästyksen apuna. Näitä ominaisuuksia tulee niin ikään vaalia ja mahdollistaa samojedin käyttö monipuolisena harrastuskoirana.
Käytän jalostukseen vain terveystutkittuja koiria. Podengojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että kasvatustyössäni mukana olevilta koirilta on tutkittu vähintään silmät ja polvet virallisissa tutkimuksissa. Samojedit kuuluvat PEVISAan eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan ja tämä määrää tutkittavaksi kaikilta jalostuskoirilta vähintään lonkat ja silmät edellyttäen tutkimuksista myös tiettyjä tuloksia. Näiden minimivaatimusten lisäksi pyrin teettämään jalostuskoirilleni laajat luustokuvaukset eli tutkimaan sekä podengoilta että samojedeilta lonkat, kyynärät, olat ja selät. Terveystulosten lisäksi pyrin käyttämään jalostukseen pääasiassa vain sellaisia koiria, joilla on tuloksia myös näyttelyistä ja rodulle ominaisista harrastuksista kuten podengojen kohdalla maastojuoksusta tai mejästä.
Pentueita meille syntyy vuositasolla 0-2, jolloin minulla on kasvattajana riittävästi aikaa antaa pennuille yksilöllistä huomiota ja etsiä jokaiselle pennulle juuri se sopiva koti. Pidän jokaisen pentueen yhteydessä pentublogia, jonne päivitän pentueen kuulumisia ja viikkopotretit kerran viikossa. Pennut kasvavat normaalin arjen keskellä tottuen jo varhain muihin laumamme koiriin, vieraisiin ihmisiin, ulkona olemiseen ja autoiluun. Pennut pääsevät yleensä vierailemaan ainakin pari kertaa mökilläni sekä työpaikallani Harjavallan yläkoulussa. Tätä koiranpennun sosiaalistamista on tärkeää jatkaa myös uudessa kodissa ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota pennun ensimmäisten viikkojen aikana. Samojedipennut luovutan pääsääntöisesti 8-9 viikon iässä ja portugalinpodengot 9-10 viikon iässä. Kaikki pennut luovutetaan rekisteröityinä kennelliittoon ja ruokaviraston rekisteriin, useaan kertaan madotettuina, mikrosirutettuina ja eläinlääkärin tarkastamina. Uuteen kotiin lähtiessään Estorian-pennut saavat mukaansa pentupaketin, johon sisältyy mm. hoito-ohjeet, penturuokaa sekä tuttuja leluja.
Kodin valinta
En varaa pentua kenellekään ennen pentujen syntymää. Alustavalle varauslistalle pääsee vasta tapaamisen jälkeen. Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä sähköpostilla, koska siihen on helppo palata, kun käyn kotiehdokkaita myöhemmin uudelleen läpi. Sähköpostin jälkeen on hyvä soittaa tai sopia videopuhelu ja sen jälkeen tulla vielä kasvotusten tapaamaan meitä Harjavaltaan tai Somerolle. Haluan aina nähdä, miten potentiaalinen koti toimii oman laumani kanssa, ennen kuin harkitsen pennun luovuttamista eteenpäin. Pyrin vastaamaan kaikkiin sähköposteihin viikon sisällä, mutta valitettavan usein vastausväli saattaa muun arjen keskellä venähtää pidemmäksi. Jos vastausta ei kuulu, voi laittaa uutta viestiä tai soittaa perään. Joskus osa viesteistä katoaa huomaamattani myös roskapostikansioon.
Tulevan kodin tulee olla valmis pitämään kasvattajaan yhteyttä koko koiran elämän ajan. Monilla koirilla on nykyään omia sometilejä, joiden kautta kasvatin arkea on helppo seurata, mutta kasvattajana arvostan, jos somepäivitysten lisäksi saan kuulla kuulumisia myös ihan henkilökohtaisella viestillä. Erityisen tärkeää on tiedottaa kasvattajaa kaikista ongelmista ja haasteista, jotta osaisin huomioida ne tulevaisuudessa ja tehdä parempia jalostusvalintoja. Viestiä saa aina laittaa oli kyse sitten neuvojen kysymisestä tai vain halusta jakaa koiran elämänvaiheita kasvattajan kanssa.
Tavoitteenani on löytää jokaiselle pennulle juuri se oikea ja kyseisen pennun luonteelle sopiva koti. Yleensä teen lopulliset päätökset pentujen ollessa 5-6-viikkoisia yhdessä tulevien omistajien kanssa. Pennun ulkonäkö ei saa olla tärkein kriteeri sille, miksi jokin pentu lähtee johonkin tiettyyn kotiin, vaan teen valinnat pääasiassa pennun luonteen perusteella. Haluan kasvattieni olevan ensisijaisesti rakastettuja perheenjäseniä, mutta kaikkinainen kiinnostus erilaisia rodulle ominaisia harrastusmuotoja (näyttelyt, maastojuoksu, valjakkokisat, agility, koiratanssi…) kohtaan on plussaa. Niin podengot kuin samojeditkin ovat energisiä otuksia, jotka kaipaavat tekemistä, etteivät ryhtyisi pahantekoon.
Jokaisen kasvattini tulee käydä 12-24 kk iässä virallisissa terveystutkimuksissa. Podengojen kohdalla tämä tarkoittaa vähintään polvien ja silmien tutkimista, samojedeilla silmätutkimusta ja lonkkakuvia. Muut tutkimukset ovat äärimmäisen suositeltavia ja ne auttavat viemään rodun kasvatustyötä eteenpäin. Tieto oman koiran terveydestä on äärimmäisen tärkeää myös omistajalle. Terveystutkimuksista kannattaa lukea PoPo-lehteen kirjoittamani artikkeli.
Ota yhteyttä
Yhteydenottaminen toimii parhaiten sähköpostilla laittamalla viestiä osoitteeseen estoriantiimi@gmail.com. Sähköpostissa olisi hyvä kertoa ainakin seuraavat asiat:
- Kuka olet ja missä asut (paikkaunta ja asumismuoto)?
- Keitä perheeseesi kuuluu?
- Mistä rodusta olet kiinnostunut?
- Miksi juuri podengo/samojedi?
- Uros vai narttu? Miksi?
- Aikaisempi koirakokemus?
- Oletko kiinnostunut koiraharrastuksista?
- Puhelinnumero
Huom! Mitä perusteellisemman viestin kirjoitat, sen paremmin jäät mieleen ja sinuun on helppo olla uudestaan yhteyksissä. Sähköpostin paluuviestinä saat myös kennelimme oman pentuoppaan. Sähköpostin lähettämisen jälkeen on hyvä olla yhteydessä vielä puhelimitse (puhelinnumero 050 3471987, tekstiviestikyselyihin en vastaa.) Haluan myös tavata sinut kasvotusten ennen kuin lupaan sinulle pentua. Kaikille ei valitettavasti pentua riitä. Mitä aktiivisempi olet yhteydenotoissasi, sitä todennäköisempää on, että juuri sinulle saattaisi Estorian pentu jossain vaiheessa muuttaa. Siksi onkin hyvä laitella tasaisin väliajoin viestiä ja kysellä kuulumisia jo pentueen suunnitteluvaiheessa.