Viikonloppu olikin nyt poikkeuksellisen hektinen, kun kävin vierailulla Sirun kasvattajan, Dinin, Unnan ja Novan kasvattajan luona. Erityisen odotetut vierailut olivat tietysti omien pienten sammaripentujen näkeminen. Hieman jännitin Novan reaktiota: olisiko tyttö ”voi ei, taas nää kiusankappaleet on täällä” vaiko kenties ”jee, pennut on täällä taas, kivaa!” No loppujen lopuksi tyttö selkeästi oli vähän enemmän tuohon jälkimmäiseen suuntaan kallellaan, vaikka ensin Nova ottikin tehtäväkseen pentujen uusien kotien perinpohjaisen tutkimisen. Vasta tarkastuskierroksen jälkeen neiti oli valmis Dinin ja Unnan kanssa leikkimään. Kovastihan nuo pentuset olivat kasvaneet (eivät tosin niin paljoa, etteivät olisi käyneet vilkaisemassa, josko maitobaari olisi edelleen auki) ja tuskin maltan odottaa, mitä niistä tulevaisuudessa mahtaa tulla. Kaikilla pennuilla on onneksi sujunut uusissa kodeissaan hyvin, vaikka työtähän nämä riiviöt ovat luonnollisesti aiheuttaneet enemmän kuin tarpeeksi 🙂
Alla vielä kuvia. Ensin Dinistä ja Novasta, sitten Unnasta ja Novasta.
