Mihin se aika oikein lentää..?

Eipä tässä oikein muuta voi kysyä, kun katsoo tuota edellisen blogikirjoituksen päivämäärää. Toisaalta onhan tässä kyllä ollut paljon tekemistäkin, joten ei sitä tänne ehdikään joka päivä kirjoittaa, mutta vaikea silti uskoa, että taas on kuukausi miltein kulunut. Äiti ja isä ovat Australiassa, Nöffi-tyttö täyttää 15 viikkoa, yliopistolla on kohta loma- ei kun etäviikko, kandintyön jättöpäivä lähestyy samoin opelinjan pääsykoe ja niin poispäin. Tekemistä riittää siis vaikka kuinka. Nöffiäkin pitäisi taas vähän kouluttaa. Huomasin nimittäin tuossa eilen, että neiti on kokonaan unohtanut käskyn ”maahan” kun ollaan niin paljon vain tuota seisomista tahkottu. Toisaalta seisominen sujuu nykyään kyllä paljon paremmin. Sen sijaan Nefi on todistanut olevansa tyypillinen podengo: kovaääninen ja pahansisuinen lenkkikaveri. Pitää nyt vähän tarkkailla tilantetta ja toivoa, että Nefin satunnaiset haukut ohikulkeville koirille ovat vain jotain pientä uhittelua eikä johda mihinkään pahempaan. Tässä saa muutenkin hävetä, kun noita koiria lenkittää ja Siru ja Doby käyttäytyvät niiin kauniisti *_*

Viime sunnuntaina meillä oli pentupainit. Huomasin että monella stadipopolaisella on tällä hetkellä pentu talossa, joten päätinpä sitten pyytää kaikki kylään. Paikalle pääsi tosin loppujen lopuksi vain podengot Minni ja Capo sekä keeshond Rölli. Sanon tässä ”vain” siitä syystä, että tulijoita olisi voinut olla vielä tuplasti enemmän, mutta menoa riitti kyllä jo nyt. Parasta kaikesta oli kuitenkin ehkä se, että Nefi nukkui kuin tukki loppuillan ja vielä yönkin sen päälle ;D Dobystakin huomattiin aivan uusi puoli: Doby tykkää leikkiä vain poikien kanssa (Siru, Muru ja Nefi ovat poikkeuksia) ja nimenomaan poika podengojen kanssa. Doby oli kuin mikäkin murjottava Myrtti siihen asti että Capo saapui leikkimään ja sitten kyllä Dobylla riitti puhtia. Nefi puolestaan leikkiä riehui pääasiassa vain Minnin kanssa ja tytöt olivatkin suloinen ja eläväinen pari.

Nefi ja Siru on tätä nykyä ihan parhaat kaverit. Siru on kuin isosisko, joka toisaalta hoitaa, vahtii ja paimentaa, toisaalta kiusaa, leikkii ja riitelee Nefin kanssa. Pari kertaa Nefi on jo Murulle ärissyt, kun Muru on Nefille suuttunut. Ilmeisesti Siru saa omasta mielestään ainoana höykyttää Nefiä ihan mennen tullen. Doby parka on ruvennut jäämään hieman kolmanneksipyöräksi, mutta kyllä Dobylla ja Nefilläkin riittää puuhaa. Ja toisinaan Nefi on sitten kolmaspyörä ja Siru ja Doby kiusaavat Nefiä yksissä tuumin. Nefi kun kaipaa välillä ojennusta, kun on niin järkyttävän itsepäinen ja rajuotteinen.

Poju paralla on nykyisin hieman kovat oltavat. Nefi on nimittäin ruvennut käyttämään Pojua niin kynsimispuuna kuin pehmolelunakin. Tämän viikon aikana tilanne on jo rauhoittunut, mutta tuossa meni pitkä tovi, että jouduttiin pitämään Pojun suojana vaatetta sisälläkin ja siitä huolimatta Pojulla on naarmuja joka puolella ruumistaan. Toisaalta nyt Poju on kyllä ruvennut antamaan takaisin Nefille pienimmästäkin syystä ja onpa Nefikin joutunut jo nöyrtymään Pojun hampaattoman suun edessä.

Mutta kuulemiin tältä erää…