Estorian Apollo The Bright – PEK-1, KP, ROP-pentu
Estorian Artemis The Wild – PEK-1, KP, BOB-pentu
Arvostelut olivat seuraavanlaiset:
Waldo: Oikeat rungon mittasuhteet, Hyvän muotoinen pää. Kirsupigmentti saisi olla parempi. Oikein kannetut korvat. Hieman suora olkavarsi. Lupaava eturinta ja runko. Oikein kiinnittynyt ja kannettu häntä. Tyypillisesti kulmautuneet takaraajat. Hyvät liikkeet.
Windy: Oikeat rungon mittasuhteet. Hyvän muotoinen pää. Oikein kannetut korvat. Etukulmauksia saisi olla hieman enemmän. Hyvä runko. Oikein kiinnittynyt ja kannettu häntä.Polvikulmia saisi olla hieman enemmän. Pyöristää hieman ylälinjaansa liikkuessaan. Vielä hieman jäykkä taka-askel. Muuten hyvät liikkeet.
Kaiken kaikkiaan siis oikein mukava näyttelypäivä. Waldo oli saanut rohkeutta kehäesiintymiseen selkeästi lisää. Poikahan suostui jopa liikkumaan, vaikka pöytä edelleen kauhistutti 😉 Windy oli puolestaan nimensä mukaisesti niin kauhea tuulispää, että esiintyminen oli pelkkää loikkimista. Saipahan kehätoimitsijat hyvälletuulelle energisyydellään. Kun tuli roppi-kehän vuoro ja käsissäni oli yhtäkkiä kaksi erisuuntiin vetävää koiraa, tuomari vaan totesi: ”ei tarvitse enää liikkua, tiedän jo kumpi on parempi” ja sitten hän lätkäisi ROP-ruusukkeen Waldolle ja VSP-ruusukkeen Windylle. Ryhmäkehiin emme jääneet. En halunnut leikkiä onnellani enempää ja venyttää Waldon jaksamista yhtään pidemmälle kun oli pakko. Onneksi kehä oli tällä kertaa aikataulussa (itse asiassa jopa etuajassa), joten hirveää odottelua emme joutuneet kestämään.