JOULUKALENTERI 2010

Luukku 17

Kierrätysluukku 4

___________________

KOIRAMAISIA VITSEJÄ

(Vitsit www.koirapuisto.fi sivun keskustelupalstalta
vitsi-keskustelu täällä)

* * * * * *

Jottei hymy hyytyisi näin pakkasilla niin aloitetaan koiramaisten vitsien sarja!  Hymyä huuleen ja ensin tämä tuttu juttu:
Taivaassa oli hiljainen päivä joten Jumala pirautti Pirulle kuullakseen mitä oli tekeillä.
"Täälläkin on hiljaista," sanoi Piru.
"Noh," Jumala sanoi, " koiranäyttely voisi olla hauska idea, vai mitä olet mieltä?  Pidetään koiranäyttely!"
"Kuulostaa hyvältä," sanoi Piru, "mutta miksi sinä minulle soitat?  Sinullahan on kaikki koirat siellä ylhäällä!"
"Tiedän," vastasi Jumala, "Mutta, kun sinulla on kaikki tuomarit siellä alhaalla!"

* * * * * *

Koirat olivat aattoiltana emäntineen lenkillä. Naapurin koira tuli tervehtimään ensimmäistä jouluaan elävää pentua ja sanoi:" Isäntäväki osti minulle joululahjaksi suuren puruluun ja uuden pannan. Mitä sinä sait?" "Minä sain pallon ja puruluun, lisäksi isäntä järjesti minullekin sisävessan."

* * * * * *

Innokas koiranäyttelyhenkilö ajaa näyttelypaikalle, myöhässä, kuten tavallista.  Parkkipaikka osoittautuu olevan noin kilometrin päässä hallista ja henkilö antaakin parkkimaksujen kerääjän kuulla kunniansa kaameasta välimatkasta ja ylisuuresta maksusta.  Nolona maksujen kerääjä poistuu takavasemmalle kun henkilö purkaa autostaan Mummin 11 v ja Nuorison, 2 v.  Koska Mummi on jo huonojalkainen ja  henkilö myöhässä on etäisyys halliin TODELLA hidastava tekijä.
Hitaasti mutta varmasti sakki lähestyy hallia ja pääsee viimein jonottamaan rokotustodistusten näyttöön.  Jonka henkilökunta saa tietysti myös kuulla kunniansa hitaasta työskentelystä!
Lopulta ollaan jo kehän reunalla, kehä on sopivasti myöhässä joten mitään kiirettä ei olisi ollutkaan.
Koirat pyörähtävät kehässä, ihmiset harrastavat sosiaalista kanssakäymistä ja sitten vielä shoppailevat rauhassa.
Henkilö poistuu koiransa kanssa ja nauttii aurongonpaisteesta samalla kun Nuoriso pissii puskaan.  Jossain välissä henkilön tajuntaan hiipii muistikuva hitaasti lompsivasta koirasta, joka hänellä oli tullessaan... Mummi!  Missähän se on?
Henkilö ja Nuoriso laukkaavat sisälle ja takaisin kehän viereen.  Ei mitään!  Mummi on varastettu!  Toisaalta, kuka sen jaksaisi raahata minnekään?
Jostain kuuluu vaimeaa kuorsausta ja henkilö löytää Mummin kuorsaamasta penkin alta.
Kehätoimitsijat kirjoittelevat luetteloitaan ja hihittävät.  
-Me ajateltiin että viedään se löytötavaratoimistoon jos ei kukaan tule hakemaan.

* * * * * *

Maatalon vanha vahtikoira pääsi irti riimustaan ja päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja pistäytyä kaupungissa, jossa ei ollut käynyt sitten pentuaikojensa. Koira jolkotteli kaupungin pääkadulle ja pysähtyi siellä katselemaan pysäköintimittareita. Sitten se hönkäisi:
- Jukulauta. Täällä käy elämä kalliiksi. Maksullisia vessoja on joka paikassa.

____________________

(Nämä vitsit löytyvät Maarit Kajovan sivulta)

* * * * * *

Kumpi on nopeampi, kirjekyyhky vai vinttikoira?
- Vinttikoira, silloin kun molemmat kulkevat jalan.

- Miksi koira haukkuu?
- Se on vihainen, kun ei voi viettää kissanpäiviä.

- Miksi koira heiluttaa häntäänsä?
- Koska häntä ei voi heiluttaa koiraa.

- Miksi koirat juoksevat ympyrää?
- On liian vaikeaa juosta neliötä.

- Miksi koirat kaivavat luita maahan?
- Koska ne eivät voi kaivaa niitä puuhunkaan.

Diplomatia on kyky sanoa "kiltti hauva",
kunnes löytää kepin.

Jos koirasi on liian lihava, et saa tarpeeksi liikuntaa.

Jotain lorisi junavaunun ylähyllyllä olevasta korista.
Korin omistaja torkkui ja vastapäätä istuva mies kastoi sormensa nesteeseen ja haistoi:
- Whiskyä. Aitoa skottilaista.
Hänen toverinsa nuolaisi nestettä ja sanoi:
- Ei. Konjakkia. Aitoa ranskalaista.
Silloin korin omistaja avasi silmänsä ja sanoi:
- Koiranpentu. Aito foksterrieri.

Kaksi koiraa eksyi hiekka-aavikolle.
Toinen sanoi: - Jos ei pian löydy puuta, minulta tulee housuihin.

Kaksi koiraa kinasteli siitä, kumpi muisti kuivemman kesän.
- Eräs kesä oli niin kuiva,
että puiston puut suorastaan huusivat vettä, sanoi toinen koira.
- Minä taas muistan erään kesän,
että sähköpylväät suorastaan huusivat koiria luokseen.


© Kennel Estorian / Marianne Kolu