Koiranäyttelyt
Harrastuksista tavallisin on koiranäyttelyt, joihin osallistuminen ei vaadi omistajalta muuta kuin ison kukkaron ja näyttelykelpoisen koiran. Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Ne ovat myös tilaisuuksia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan. Koiranäyttelyt ovat erinomaisia paikkoja uusille ja vanhoille koiraharrastajille tai vasta koiran hankintaa suunnitteleville nähdä erilaisia koirarotuja. Näyttelyt voidaan jakaa Suomessa kuuteen eri ryhmään: epäviralliset pentunäyttelyt, ryhmänäyttelyt, erikoisnäyttelyt, kaikkien rotujen näyttelyt, nord näyttelyt ja kansainväliset näyttelyt. Kaikki tulokset tulevat kennelliiton jalostustietojärjestelmään näkyviin. Näyttelyissä voi käydä myös ulkomailla.
Kaikilla podengomuunnoksilla on omat kehänsä, joten pienet sileät, pienet karkeat, keskikokoiset sileät ja keskikokoiset karkeat kisaavat vain toisia kaltaisiaan vastaan. Parhaimmillaan portugalinpodengoja on ollut kehässä lähes 50 kappaletta. Tavallisesti podengoja on kehässä kuitenkin alle 10, mikä on melko vähän verrattuna useimpiin muihin rotuihin. Lukumäärät ovat silti olleet tasaisesti kasvussa.
Samojedit ovat yleensä luontaisia esiintyjiä ja ne viihtyvät kehässä saadessaan tehdä yhteistyötä omistajansa kanssa. Samojedien kohdalla näyttelyharrastuksen isoin haaste on oppia puunaamaan koiran turkki näyttelykuntoon, mutta jos koiran turkki pidetään takuttomana ja puhtaana, on näyttelypesun antaminen huomattavasti helpompaa.
Maastojuoksu
Näyttelyiden jälkeen podengojen yleisin harrastusmuoto on todennäköisesti maastojuoksu, jonka avulla saa tietoa koiran metsästystaidoista. Portugalinpodengoilla on muiden vitosryhmän alkukantaisten rotujen tavoin oikeus osallistua Suomen Vinttikoiraliiton järjestämiin virallisiin juoksukilpailuihin. Maastojuoksu-urasta haaveilevan kannattaa aloittaa koiransa valmentaminen jo pentuna vahvistamalla saalisviettiä lelujen avulla. Podengo tulisi saada innostumaan kaikenlaisista räteistä, jotta koira lähtisi oma-aloitteisesti jahtaamaan viehettä myös kisoissa. Maastokisojen uudeksi muodoksi on kehitetty podengojen metsästystapaan sopiva ajuekoe, jossa nimenomaan testataan koirien kykyä toimia laumana. Juoksuharrastusta varten koiralle pitää hankkia mm. kilpamantelit, kisakirja ja kisoissa hyväksytty kuonokoppa. Näitä saa tilattua esimerkiksi Kepeä Taival tai Dogster verkkokaupoista.
Agility
Viime vuosina runsaasti suosiota saanut harrastusmuoto on agility. Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille. Agilityssa ohjaajan on tarkoitus opastaa kehonsa liikkeitä ja ääntä käyttämällä koira suorittamaan tietyt esteet oikein ja oikeassa järjestyksessä. Ihanneajan ylittämisestä samoin kuin esteiden virheellisestä suorittamisesta tulee virhepisteitä. Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä. Harrastuksena agility ei ole kaikista helpoin, sillä se vaatii sekä omistajalta että koiralta hyvää kuntoa ja tarkkuutta. Agilityn harrastaminen kannattaa aloittaa ohjatussa ryhmässä, mikäli siitä ei ole lainkaan aiempaa kokemusta. Väärin treenattuna agility voi olla vaarallista koiran terveydelle. Harjoitusryhmät ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla usein ääriään myöten täynnä, joten sopivaa kurssia voi olla vaikea löytää. Kurssien hinnat ovat myös yleisesti ottaen melko korkeita.
Sekä podengojen että samojedien luonne tarjoaa treenaamiselle omat haasteensa. Podengojen nopeus ja ketteryys sopivat hyvin agilityradalle, mutta niitä voi olla vaikea saada motivoitumaan. Podengo tekee radat pitkälti oman päänsä mukaan ja menestyminen on monesti myös tuurista kiinni. Myös samojedi voi olla vaikea saada motivoitumaan ja keskittymään olennaiseen, vaikka sammarit kyllä mielellään tekevätkin yhteistyötä omistajansa kanssa – varsinkin palkkaa vasten.
Koiratanssi
Agilityn ja tokon eräänlainen välimuoto, koiratanssi, ei ole vielä innostanut podengoja kisoihin asti. Toisaalta kyseessä on muutenkin sen verran uusi laji, että kestää aikansa ennen kuin koirakot löytävät lajin pariin. Koiratanssissa ideana on suorittaa käskyjä ja temppuja musiikin tahtiin. Perusliikkeenä on seuraaminen eri variaatioineen, mutta mukaan mahtuu myös jalkojen välistä pujottelua, käden yli hyppäämistä ja takajaloilla pomppimista. Koiratanssikilpailuissa ohjaaja ja koira suorittavat tuomarin arvosteleman ohjelmakokonaisuuden, jossa tulee huomioida koiran erityisominaisuudet ja ilmentää koirakon positiivista yhteistyötä. Kilpailulajeja koiratanssissa ovat vapaatanssi (freestyle), seuraaminen musiikin tahdissa (heelwork to music) sekä erikoiskilpailut. Koiratanssia voivat harrastaa kaikenikäiset koiranohjaajat niin rotukoiran kuin sekarotuisen koirankin kanssa. Ohjaajalle apuvälineiden käyttö on kilpailussa sallittu, kunhan ne ovat oleellinen osa esitystä, eikä niitä käytetä koiran painostamiseen tai motivointivälineiden korvikkeena. Laji sopii kaikille, sillä ohjaaja voi rakentaa kilpailuohjelman omien edellytystensä mukaan.
Toko
Tottelevaisuuskokeen eli tokon tavoitteena on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä, sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa. Perustottelevaisuuskoulutus luo myös pohjan muiden lajien harrastamiselle. Tokossa tuomari arvioi koiralle opetettujen liikkeiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Koulutus on helpointa aloittaa ohjatusti esimerkiksi paikallisessa koirakerhossa. Koulutusta tarjotaan kaikkialla Suomessa. Yleensä koulutusryhmään pääsee mukaan, kun pennun rokotukset ovat kunnossa. Sitä ennen pennulle voi opettaa perusasioita, esim. luoksetuloa, kontaktia ohjaajaan, istumista ja mukana kulkemista. Taitojen karttuessa voi hakeutua kilpailullisia tavoitteita omaaviin ryhmiin ja sitä kautta mukaan koetoimintaan.
Valjakkokisat
Samojedeille tyypillinen harrastus on valjakkokisat, joita voi lähteä aikuisen koiran kanssa treenaamaan esimerkiksi potkupyörän tai -kelkan avulla. Kilpailukoe suoritetaan valjakkoajokilpailun yhteydessä. Kilpailut ovat yksi- tai useampipäiväisiä nopeuskilpailuja maastoon tehdyillä radoilla. Radat ovat pääosin moottorikelkkauria, metsäautotiepohjia ym. vastaavia. Kilpailukokeeseen osallistuvien koirien on juostava valjakossa, joka koostuu kokonaan rekisteröidyistä, saman rotuisista koirista. Kilpailukoetulokset lasketaan vertaamalla valjakon, jossa osallistuva koira juoksee, aikaa kilpailun perusaikaan. Sitä laskettaessa huomioidaan vain saman rotuiset valjakot, eli vain saman rotuisia koiria verrataan keskenään. Kilpailuissa koirat vetävät kevyttä rekeä ajajan ohjatessa sitä jalaksilta ja auttaessa koiria potkuttelemalla vauhtia. Ajettavat matkat vaihtelevat valjakon koiramäärän mukaan. Yleisimmät kilpailuluokat ovat kolmen-neljän, kuuden ja kahdeksan koiranluokat, joissa ajettavat matkat ovat noin 10, 15-20 ja 20-25 km. Kokeet ja kilpailut ovat paitsi koirien ominaisuuksien testausta jalostuskäyttöä varten, myös koko perheen hauskaa yhdessäoloa mukavan harrastuksen ja ystävien parissa.
Muut harrastukset
Muita mahdollisia harrastuksia ovat edellisten lisäksi erilaiset palveluskoiralajit, jäljestys, nosework, tokoagi, koirajuoksu, Flyball ja niin edespäin. Samojedeistä löytyy niin erilaisia yksilöitä, että varmasti lähes jokaiseen harrastukseen löytyisi sopiva koira. Viime kädessä ohjaajan tehtäväksi jää kuitenkin koiran innostaminen ja motivoiminen.