Joskus hyvästien aika tulee yllättäen. Tällä kertaa laumastamme poistui meidän kotitonttumme Doby, jonka kunto romahti käytännössä täysin yllättäen. Pojalla oli ollut jonkinlainen kipukohtaus jo kesällä, jolloin epäilimme selässä olevan jotain vikaa. Tilanne rauhoittu fysioterapian ja kipulääkkeiden avulla eikä lääkäri edes sen kummemmin poikaa tutkinut. Nyt Doby kuitenkin yhtäkkiä kesken lenkin oli vain kirjaimellisesti romahtanut täysin veltoksi eikä poika reagoinut mitenkään. Lääkärin tutkimuksissa paljastui, että Dobyn sisuskalut olivat täynnä kasvaimia, joiden seurauksena perna oli revennyt. Kivun seurauksena Doby oli mennyt shokkiin. Lääkärin mukaan Dobya olisi voinut yrittää vahvistaa päiviä kestävällä verensiirrolla ja sen jälkeen leikata, mutta hoitoennuste oli niin huono ja operaatio itsessään niin rankka, että siskoni kanssa päädyimme vaikeaan ratkaisuun ja päästimme Dobyn viimeiselle matkalle. Itse en päässyt paikalle, mutta siskoni ja äitini olivat molemmat saattamassa Dobya matkaan. Dobyn jäljiltä laumaamme jäi onneksi Dobyn poika Waldo ja tyttö Windy sekä Waldon jälkeläiset Freya ja Junnu. Dobysta oli myös juuri ehtinyt tulla isoisoisä, joten Doby elää muistojen ohella myös jälkeläisissään.
Tässä vielä runo, jonka kirjoitin aikoinaan Dobyn 2-vuotis synttäreiden kunniaksi.
Oodi Dobylle
Doby on mainio ja kiva pieni poika,
tonttu niin hurmaava sekä kaveri oiva.
Rakastaa juoksemista, kotitonttu tuo,
silti iloisesti palaa aina kotikolonsa luo.
Dobylla on päässään suuren suuret korvat,
Suklaiset silmät ja mustat viiksikarvat.
Kuononsa pää on melkein pikimusta,
suukoillaan sanoo
”mä niin kovasti tykkään susta”
Doby osaa olla rento sekä rauhallinen
Mutta välillä pojan meno on ihan hirmuinen.
Silloin kaikki matot rullalle menee tohinalla,
Ja ruoka kiposta katoaa oikein kohinalla.
Nameja parhaita ovat kaikenlaiset lihat,
Nauta sekä sikapossu, kalaruoat kivat.
Leluiksi käyvät pallot ja kaikki pehmolelut,
Nyt kun vuosia on kaksi, aika järjestää on kemut.
Päivisin Doby tonttu nukkuu tai kukkuu,
Omistaja välillä suukkoihin hukkuu.
Kiipeää syliin kerälle katsomaan,
Mitä televisiosta tänään tuleekaan.
Näin on aika tämä oodi lopetella,
Kaikkien olisi syytä koiranelämää opetella.
Doby on iloinen pikku hurmuri, aivan mainio epeli,
Joka elämäämme Harry Potterin tavoin lenteli.