Siru suolisti hiiren…

tai niin ainakin olettaisin. Tämä veriteko sattui ilmeisesti eilen illalla iltapisujen aikaan, sillä tänä aamuna hiiri oli siinä, kuistin edessä suolet pellolla ja maksa metrin päässä verestä punaiseksi värjäytyneellä lumella. Ihmettelein, että mitä se Nefi taas rupesi syömään ja siellä se Nefi nuoleskeli jäätyneen hiiren jäännöksiä. Yami *_* Podengot ovat nyt sitten ihan virallisesti hyväksyneet Nefin laumansa jäseneksi. Tänään ovat […]

Kilpailu huomiosta

Puolitoista vuotta sitten Muru salli vain hädintuskin silityksen. Koskaan ei saanut pitää hyvänä ja vain vahingossa saatettiin nuolaista kättä yhden lipaisun verran. No tänä aamuna Muru hyppäsi sänkyyni, valtasi tyynyni paikan ja nukkui siinä kaikessa rauhassa, vaikka palasin itsekin sänkyyn ja pidin Murua tyynynä. Muru makoili tyytyväisenä pääni alla pitkän aikaa ja jopa nuoli käteni ihan märäksi, mitä se ei […]

Podengot ovat metsästäjiä

Podengofoorumilla on puhuttu jälleen siitä, kuinka podengojen ensisijainen käyttötarkoitus on toimia metsästäjinä. Tämä piirre pitäisi podengojen jalostuksessa muistaa ja sitä tulisi kaikin voimin vaalia ja edesauttaa, jotteivat podengot muutu seurakoiriksi. Jalostuksessa tulisi siis huomioida rotumääritelmän mukaisen ulkonäön lisäksi myös metsästäjän älykäs ja reipas luonne, sekä terveys. No meidän podengot ovat ulkonäöltään melko tyypillisiä podengoja. Mitään päätähuimaavaa menestystä näyttelyistä ei vielä […]

Kolme sokeaa hiirtä

Kolme sokeaa, kolme sokeaa hiirtä.Silmälasit nenälläkolme sokeaa hiirtäjuoksi eukon perässä.Eukko otti veitsen,leikkaa hännät poikki:hännättömät loikki.”Oi miksi teit sen?”Kolme hiirtä voihki, kolme sokeaa. Tätä runoa Agatha Christie hyödynsi kuuluisassa näytelmässään Hiirenloukku. Mutta miksi minä olen antanut blogikirjoitukselleni nimeksi Kolme sokeaa hiirtä. Kerrotaanpa… Kaikki alkoi eilen aamupäivällä kello kahdentoista aikoihin. Lähdin ulos rakentelemaan agilityrataa (josta sivumennen sanottuna tuli aika hieno) ja etsiskelin […]