Mietiskelin tänään vähän tähänastisen elämäni kohokohtia, tapahtumia, jotka ovat herättäneet suuria tunteita 🙂 Tässäpä niitä listattuna… Kevät 2000 – Nöpö-kani tuli taloon Kevät 2006 – Sain laudaturit uskonnosta, historiasta ja lyhyestä matematiikasta. Kevät 2007 – Siru-podengo tuli taloon Kesä 2007 – Sain kirjeen, jossa minut hyväksyttiin Helsingin yliopiston Teologiseen tiedekuntaan Kevät 2010 – Näin ultrassa…
Avainsana: Kuulumisia
Siru suolisti hiiren…
tai niin ainakin olettaisin. Tämä veriteko sattui ilmeisesti eilen illalla iltapisujen aikaan, sillä tänä aamuna hiiri oli siinä, kuistin edessä suolet pellolla ja maksa metrin päässä verestä punaiseksi värjäytyneellä lumella. Ihmettelein, että mitä se Nefi taas rupesi syömään ja siellä se Nefi nuoleskeli jäätyneen hiiren jäännöksiä. Yami *_* Podengot ovat nyt sitten ihan virallisesti hyväksyneet…
Jouluvalmistelut
Tänään olin viimeistä kertaa siskoni syystodistusten jaossa Hepolan alakoulussa. Olen kuusi vuotta jaksanut viimeisenä lauantaina herätä todistuksia hakemaan, mutta nyt oli vihdoin ja viimein edessä viimeinen kerta. Vielä on tosin edessä yhdet todistukset, kun keväällä tungen sinnikkäästi mukaan vielä kuudennen luokan viimeiseen todistustenjako tilaisuuteen. Todistustenjaot ovat osa jouluvalmisteluita samoin kuin siivoaminen, joka paikan kunnostaminen ja…
Lumi tuo katala…
Rakastan lunta… Se on kaunista, siitä voi tehdä kaikennäköistä ja se luo kotoisan tunnelman. Toisaalta kuitenkin inhoan lunta, koska se on märkää ja kylmää, siihen on helppo likastua ja se peittää alleen kaikennäköistä. Lumi on katala… kaksiteräinen miekka. Olin eilen siskon kanssa pulkkamäessä. Sisko sai nimittäin uuden pulkan ja tottakai isosiskokin halusi kokeilla. No tietysti…
Jos metsään haluat mennä nyt…
…sä takuulla yllätyt. Niin kuuluu Teddy karhun huviretki – kappaleen alku, jota lauletaan myös piirretyssä elokuvassa ”Karva kamut”. Vaikka sävel onkin tarttuva ja mieleenpainuva, niin vielä tarttuvampi on metsän oma lumo ja viehätysvoima. Kävelen metsässä lähes päivittäin. Se on tuossa vieressä yhden vaivaisen tienylityksen päässä, joten sinne lähtee todella helposti koiria lenkittämään – toisinaan jopa…
Vuosi on lyhyt aika
Vuodessa ehtii sattua ja tapahtua ihan hirveästi kaikenlaista, mutta siitä huolimatta vuosi tuntuu kiitävän ohi silmänräpäyksessä. Aika kuluu todella nopeasti ja ennen kuin huomaakaan, on jälleen uusi vuosi edessä. Sanassa vuosi on hienoa ja jännittävä kaiku, sillä vuosien kuluminen ja vuosien karttuminen kertoo siitä, että jotain uutta on jälleen saavutettu. Toki uuset päivät ja uudet…
Valkohäntäpeuroja ja palkkapäiviä
Maanantaina jouduin ulkoiluttamaan koirat yksin koska Susannalla on koulun jälkeen viulutunti. No ei siinä mitään ja mielelläni lähdin ulos kävelemään, mutta Pojulle en kyllä tällä kertaa laittanut fleksiä, sillä neljän koiran kanssa tuo fleksi pistää kyllä kaikki hihnat solmuun. Mutta kuten sanottu, niin ihan mielelläni menin vaihteeksi yksin koirien kanssa ulkoilemaan. Olimme ulkona suunnilleen tunnin….
Syksy
Syksy on nyt sitten täällä. Mutta miksi? Eihän se kesäkään ehtinyt kunnolla alkaa. Koko kesä oli niin kovin kylmä ja sateinen ja nyt jo kärsimme syksyn koleudesta ja vesisateista. Ainoa piristysruiske tänäkin harmaana aamuna on ruska. Puut ovat todella kauniita punaisissa ja keltaisissa lehdissään ja varsinkin vaahterat ovat suosikkejani. Metsässä kelpaa kyllä tallustella ja junamatkalla…
Kaikennäköistä, nukkumapaikkoja ja orkestereita
Alamme vihdoin olla remontin suhteen voiton puolella. Viikonloppuna saatiin viittä vaille valmiiksi keittiö ja takkahuoneen huonekalut järjestettiin uuteen uskoon. Nyt myös minun huoneessani on pari ”uutta” lasivitriiniä ja voin vihdoin laittaa tavarani takaisin paikoilleen. tässä olen pari päivää jo siivonnut aika lailla. Ensi viikolla alkaa sitten koulu ja sitä seuraavana aloitan 4H kerhojen vetämisen täällä…
Pala aikuisten maailmaa
Olin eilen sijaisena koulun iltapäivä kerhossa. Yleisesti ottaen oli kyllä ihan mukavaa, mutta kyllä meno oli välillä vähän liiankin kovaa ja melu ihan korvia huumaavaa. Minun ongelmani on se, että olen niin pieni kokoinen, etteivät lapset ota auktoriteetin asemaani tarpeeksi vakavasti. Jouduin vähän väliä todistelemaan olevani yli 20-vuotias yliopistolainen. Koska olin kaiken lisäksi vakituisen ohjaajan…
Kotitonttu
Oletko koskaan nähnyt Lemony Snicketin Surkeiden Sattumusten Sarja -nimistä elokuvaa? Jos olet, muistat kenties kuinka elokuvan alussa ruutuun tulee hetkeksi iloinen tonttu, joka hyppelee rallatellen metsässä, lämmin hymy kasvoillaan ja vailla huolen häivää. Jos et muista, niin katsopa elokuva uudestaan, sillä juuri siltä Doby näyttää juostessaan vapaana metsässä. Nyt olemme parin viime viikon aikana käyttäneet…
Ja taas on kuukausi kulunut
Edellisen kirjoitukseni jälkeen on tapahtunut hyvin paljon. Moneen otteeseen olen jo aikonut kirjoittaa, mutta aina on mukamas tullut jokin este. Mutta kaipa asioita on vihdoin ja viimein pakko purkaa. Kesäkuun lopulla olivat jälleen podengotreffit Heikinlaaksossa. Mukavaa oli ja sieltä matkamme jatkui Mintulle. Sirulla oli jokin ihme angsti vaihe jälleen päällä ja kovasti oli Mintun Sirua…