Eilen 12.10. järjestettiin isovanhempieni mökillä todelliset sammaripainit, kun paikalla oli yhdeksän samojedia. Aluksi paikalla oli myös meidän kaikki podengomme, mutta lopullinen kokoonpano, jolla juostiin pelloilla ja hiekkakuopilla, oli seuraavanlainen: Sammaripennut Vadelmatassun Magic of Happiness (Nova), VT Magic of Scream (Una), VT Magic of Movement (Halti), VT Magic of Passion (Yoda), Otimis Eye of The Tiger (Sisu) ja sammariaikuiset Jäähelmen Lucky Lady (Taiga), Snowmist Acrobat (Vili), Snowmist Destined To Continue (Masi) ja Arttulan Börjen Biitti Iskee (Toro) sekä podengot Beoline Cranberry (Siru) ja Estorian Artemis The Wild (Windy).
Treffit järkättiin todellakin isovanhempieni mökillä Someron Kerkolassa, missä tarjolla oli niin peltoa (mutaisempaa ja vähän vihreämpää), lampi (johon lähes kaikki sammarit kerran tai pari tippuivat/hyppäsivät), ojia (täynnä mutavettä) ja hiekkakuoppa (jossa sai kaivella oikein isoja kuoppia). Pennut Sisua lukuunottamatta olivat Vilin ja Taigan juhannuslapsosia, jotka tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa koko kokoonpanolla sitten luovutuksen. Meidän Nova järkyttyi suuresta samojedilaumasta ensin niin paljon, että meni auton alle piiloon (ensimmäinen kerta, kun Nova on oikeasti osoittanut jonkinlaista pelkoa), mutta rohkaistui sitten lopulta sisarustensa ja muiden samojedien kanssa painimaan. Podengot Siru ja Windy jännäsivät aluksi myös jonkinverran isoja valkoisia jääkarhuja, mutta lopulta Windy rupesi kutsumaan kaikista isointa samojediurosta leikkimään kanssaan. Todella mukava iltapäivä saatiin kyllä näiden hurjimusten kanssa viettää, kuten kuvasadostakin voi huomata <3
