Lähteet: http://www.kennelliitto.fi, http://www.podengo.net,
http://evidensia.fi, http://omaelainklinikka.fi, http://jalostus.kennelliitto.fi
Miksi koirien tutkiminen on tärkeää?
Kun taloon muuttaa uusi pentu, on omistajien toiveena tietenkin terve ja mahdollisimman pitkäikäinen perheenjäsen. Pienestä pennusta ei kuitenkaan voi vielä varmuudella tietää, tuleeko uusi perheenjäsen olemaan terve vai ei. Koirien terveyttä voidaan kuitenkin edistää harkituilla jalostusvalinnoilla eli käyttämällä kasvatustyössä terveitä koiria terveistä suvuista. Nykyisin koirien terveyttä voikin tutkia etukäteen hyvin monin eri tavoin.
Suomalaisten kasvattajien ja koiranomistajien kiinnostus koirien terveyteen on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Yksinomaan vuonna 2021 kirjattiin Suomen Kennelliiton koirarekisteriin yli 94 000 erilaista terveystutkimuslausuntoa. Myös tutkittavien rotujen määrä kasvoi ja käyttöön otettiin myös aivan uusia terveystutkimuksia. Kaikkiaan 175 rotua kuuluu tällä hetkellä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. PEVISA:n piiriin kuuluvilla roduilla on pentujen rekisteröimisen ehdoksi asetettu erilaisia terveystutkimustuloksia. PEVISA:n lisäksi kaikkiaan 216 koirarodulla tai rotumuunnoksella on olemassa myös rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma, joka asettaa terveyssuosituksia jalostukseen käytettäville koirille. Myös pienillä portugalinpodengoilla on oma JTO eli jalostuksen tavoiteohjelma.
Terveystutkimusten tarkoituksena on edistää koirarotujen terveyttä ja ennaltaehkäistä perinnöllisten vikojen ja sairauksien leviämistä. Tutkimalla lemmikit ennen jalostuskäyttöä rajoitetaan haitallisten geenien leviämistä. Mitä enemmän jalostukseen käytettäviä koiria tutkitaan ja todetaan terveiksi, sitä todennäköisemmin jälkeläiset ovat myös terveitä.
On hyvä muistaa, että tutkimuksia ei tehdä pelkästään jalostussyistä, vaan tutkimusten tuloksista on hyötyä myös oman koiran terveyden hoitamisessa. Vaikka koirassa ei päälle päin näkyisi mitään vikaa, voi koira omistajan huomaamatta kärsiä kivuista tai muista ongelmista. Selvittämällä oman koiransa terveydentilan, omistaja osaa tarvittaessa välttää liian rasittavia harrastus- ja liikuntamuotoja tai huomioida erityiset ravinnontarpeet ehkäistäkseen esimerkiksi nivelrikkoa. Monesti koira oirehtii vasta siinä kohtaa, kun selkä- tai jalkaongelmat ovat edenneet siihen pisteeseen, että on pakko hakea lääkärin apua. Tutkimalla oman koiransa omistaja voi auttaa ennaltaehkäisemään perheenjäsenensä tulevia ongelmia.
Mitä tutkimuksia on olemassa?
Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 28 terveystutkimuksesta, joista 13 on geenitutkimuksia. Podengojen jalostuksen tavoiteohjelmassa pieniltä portugalinpodengoilta suositellaan tutkittavan vähintään silmät ja polvet. Muutkin tutkimukset ovat erittäin suositeltavia: mitä monipuolisemmin podengoja tutkitaan, sitä parempi ymmärrys meillä on rodun tämänhetkisestä terveydentilasta ja voimme kenties estää ongelmien ilmenemisen tulevaisuudessa.
Silmätutkimus
Koiran silmät tutkitaan silmäpeilauksella ja tulos voi muuttua koiran ikääntyessä, sillä osa silmäsairauksista kehittyy hitaasti ajan kanssa. Portugalinpodengojen jalostussuositusten mukaan silmätutkimusten tulos on voimassa kaksi vuotta. Tutkimuksen voi suorittaa vain silmätutkimusoikeudet omaava eläinlääkäri. Podengoilla yleisimmin esiintyviä silmäsairauksia ovat distichiasis (ylimääräiset ripset), PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma, johon on olemassa myös geenitesti) ja perinnöllinen harmaakaihi. Myös muita silmäsairauksia on esiintynyt yksittäistapauksina, joten silmien tutkiminen on tärkeää.
Polvitutkimus
Polvitutkimuksessa selvitetään, meneekö koiran polvilumpio sijoiltaan eli onko koiralla patellaluksaatio. Lausunto-oikeuden saanut eläinlääkäri tekee tämän tunnustelemalla polvia. Alle 3-vuotiaalle tehty tutkimus on voimassa 2 vuotta. Yli 3-vuotiaalle annettu lausunto on voimassa pysyvästi. Polvet voivat silti löystyä myöhemmin koiran ikääntyessä. Patellaluksaatio jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Tulos 0 tarkoittaa tervettä polvea. 1-asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. 2- ja 3-asteen luksaatioissa koiralla havaitaan yleensä selviä liikkumisvaikeuksia. 4-asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Podengoilla esiintyy jonkin verran patellaluksaatiota, joten polvet kannattaa ehdottomasti tutkia.
Lonkkatutkimus
Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika” on koirien yleisin luuston ja nivelten kasvuhäiriö, joka voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä silmämääräisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Lonkat tutkitaan ottamalla koirasta röntgenkuva, joka lähetetään kennelliittoon lausuttavaksi. Koiran pitää olla tutkimushetkellä vähintään 12 kuukautta. Tulos kirjataan kirjaimin niin, että A tarkoittaa tervettä ja B lähes normaalia lonkkaa. C-lonkat ovat lievästi ja D-lonkat kohtalaisesti sairaat. E-lonkat ovat vakavasti sairaat. Lonkkia on tutkittu podengoilta toistaiseksi harvakseltaan, joten olisi tärkeää saada lisätietoja rodun lonkka-terveydestä.
Kyynärtutkimus
Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen sisemmän osan sairaus, olkaluun nivelnastan sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke. Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta, joka voi näkyä esimerkiksi tassujen kiertymisenä ulospäin ja ranteiden taipumisena sisäänpäin) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja lasketaan myös kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. Koiran pitää olla tutkimushetkellä vähintään 12 kuukautta. Kyynärät tutkitaan yleensä lonkkien tavoin röntgenkuvalla tai tietokonetomografiatutkimuksena (TT-tutkimus). Kuvat lähetetään lausuttavaksi kennelliittoon. Tulos 0 tarkoittaa, ettei kyynärissä ole muutoksia. 1-aste tarkoittaa lieviä muutoksia, 2-aste kohtalaisia muutoksia ja 3-aste voimakkaita muutoksia. Kyynärnivelen epäyhdenmukaisuus (inkongruenssi) arvioidaan asteikolla INC0 – INC3, jossa INC0 on yhdenmukainen ja INC3 voimakkaasti epäyhdenmukainen nivel. Portugalinpodengot lisättiin inkongruenssilausunnon saavien rotujen listalle keväällä 2022.
Selkätutkimus
Selkälausunto sisältää koiran iästä ja rodusta riippuen lausunnon spondyloosista, kalkkeutuneista välilevyistä, nikamien epämuotoisuudesta sekä välimuotoisesta lanne-ristinikamasta. Selkiä on tutkittu podengoilta toistaiseksi harvakseltaan, mutta tuloksista on löytynyt joitain muutoksia. Olisikin tärkeää saada lisätietoja rodun terveydestä selkien osalta ja yhä useampi koira selkäkuviin.
Spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Spondyloosia voi muodostua myös normaalin ikääntymisen seurauksena. Tästä syystä koirat kuvataan yleensä 2 vuoden ikäisenä, jolloin ikääntymismuutoksia ei vielä ole, mutta perinnölliset muutokset ovat ehtineet muodostua. Spondyloosi arvioidaan asteikolla SPO (puhdas), SP1 (lievä), SP2 (selkeä), SP3 (keskivaikea) ja SP4 (vaikea). Selkänikamien välilevyjen rappeutumista ja välilevykalkkeutumia arvioidaan IDD-asteikolla: IDD0 (ei kalkkeutumia), IDD1 (1-2 osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä), IDD2 (3-4 osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä) ja IDD3 (5 tai enemmän osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä). Portugalinpodengot voivat saada SP- ja IDD-lausunnot koiran täytettyä 2 vuotta.
Välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV) on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen nikamaepämuodostuma. LTV:llä tarkoitetaan nikamaa, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. Välimuotoinen nikama voi olla viimeinen lannenikama (L7) tai ensimmäinen ristiluun nikama (S1). Muutos voi olla symmetrinen eli samanlainen oikealla ja vasemmalla puolella tai epäsymmetrinen, jolloin selällään otetussa röntgenkuvassa nähdään puoliero. Joillain koirilla lannenikamien lukumäärä on poikkeava, normaalin 7 nikaman sijaan näillä koirilla on 8 (L8) tai 6 (L6) lannenikamaa. L8 tarkoittaa, että ristiluun 1. nikama on muodoltaan lannenikama ja L6 tarkoittaa, että 7. lannenikama on muodoltaan ristinikama. Tämä on yksi LTV:n muoto ja sen toteamiseen tarvitaan sekä rinta- että lannerangan sivusuunnassa otetut röntgenkuvat. Lannerankakuvassa tulee näkyä koko ristiluun alue. LTV:stä voi saada lausunnon 12 kuukautta täyttänyt koira ja tulos arvioidaan asteikolla LTV0 (ei muutoksia), LTV1 (jakautunut ristiluun keskiharjanne S1–S2), LTV2 (symmetrinen välimuotoinen lanne-ristinikama), LTV3 (epäsymmetrinen lanne-ristinikama) ja LTV4 (6 tai 8 lannenikamaa).
Selkärangan nikamien epämuodostumia (VA) esiintyy useilla koiraroduilla. Nikamien epämuodostumista voi saada lausunnon 12 kuukautta täyttänyt koira ja tulos arvioidaan asteikolla VA0 normaali (ei muutoksia), VA1 lievä (1–2 epämuodostunutta nikamaa), VA2 selkeä (3–4 epämuodostunutta nikamaa) VA3 keskivaikea (5–9 epämuodostunutta nikamaa) ja VA4 vaikea (10 tai useampi epämuodostunut nikama).
Olkatutkimus
Koirien olkanivelen osteokondroosia tutkitaan röntgenkuvauksilla tai TT-kuvauksilla. Lausunto voidaan antaa alle 12 kuukauden ikäiselle koiralle, jos nivelessä todetaan osteokondroosimuutos (OC sairas). OC terve -lausuntoa ei voida antaa ennen 12 kuukauden ikää. Osteokondroosi (OC) on kasvuhäiriö, jossa ruston alainen luutuminen epäonnistuu, ja tämä aiheuttaa kyseiseen kohtaan rustovaurion. Osteokondroosi on koirilla yleisintä olkanivelessä, mutta se voi esiintyä melkein missä nivelessä tahansa, kuten kinner-, polvi- ja kyynärnivelessä, ja lisäksi selkänikamassa. Olkanivelen osteokondroosimuutos sijaitsee olkaluunpään takaosassa.
Sydäntutkimus
Koiran sydän voidaan tutkia auskultaatiotutkimuksena eli sydämen kuunteluna tai laajempana ultraäänitutkimuksena, joka sisältää sydämen ultraäänitutkimuksen lisäksi sydämen kuuntelun ja sydänfilmitutkimuksen (lepo-EKG tai Holter). Sydänlausuntoja antavat kennelliiton oikeuttamat eläinlääkärit. Podengoille tehdyt sydänkuuntelut ovat pääasiassa olleet sivuäänettömiä.
Geenitestit
Nykyisin koirille on saatavilla myös erilaisia geenitestejä, joiden avulla voi saada perusteellista tietoa koiran ja rodun perinnöllisistä sairauksista, ulkomuoto-ominaisuuksista, geneettisestä monimuotoisuudesta ja yksilöiden välisistä perinnöllisistä eroavaisuuksista. Suomi on koirien geenitestien edelläkävijä ja koirille on virallisessa käytössä jo kolmisenkymmentä erilaista geenitestiä. Esimerkiksi MyDogDNA-testi antaa luotettavasti tietoa koirayksilön sairausriskiprofiilista ja rakenteellisten ominaisuuksien periytymisestä noin 200 tunnetun ominaisuuden ja sairauden osalta.
Miten tutkimuksiin pääsee?
Koirien luustotutkimuksia (lonkka-, kyynär-, selkä- ja olkakuvauksia) tehdään röntgenlaitteilla varustetuilla eläinlääkäriasemilla. Yleensä eläinlääkäriaseman kotisivuilta löytyy tieto siitä, ovatko viralliset luustokuvat mahdollisia. Silmä-, polvi- ja sydäntutkimuksia tekevät ne eläinlääkärit, joille kennelliitto on myöntänyt lausunto-oikeuden. Lista näistä eläinlääkäreistä löytyy kennelliiton sivuilta, minkä lisäksi useimmat eläinlääkärit kertovat asiasta myös omilla kotisivuillaan.
Monet eläinlääkäriasemat, koirakerhot ja rotuyhdistykset järjestävät niin kutsuttuja joukkotarkastuksia. Joukkotarkastuksessa suoritetaan halutut terveystutkimukset usealle koiralle saman joukkotarkastuksen aikana. Näin suoritetut tutkimukset ovat useimmiten hieman edullisempia. Varsinkin luustokuvat verottavat yleensä omistajan kukkaroa useammalla satasella, joten joukkotarkistuksissa koiran voi saada tutkittua hieman edullisempaan hintaan.
Jotta tutkimustuloksista tulisi virallisia ja ne kirjattaisiin myös kennelliiton jalostustietojärjestelmään, pitää koiran omistajan tilata sähköinen ennakkolähete ennen virallisia terveystutkimuksia. Lähetemaksu toimii samalla lausuntomaksuna niissä tutkimuksissa, joiden tuloksen antaa kennelliiton lausuvat eläinlääkärit. Sähköinen ennakkolähete vaaditaan myös paperille täytettävistä tutkimuksista kuten silmätarkastus. Lähete tilataan etukäteen Kennelliiton Omakoira-palvelusta, jonne tilaaja myös saa lausunnon sähköisesti. Lähetteen tilaaminen ei vaadi Kennelliiton jäsenyyttä.
Omistaja voi tilata lähetteen myös tutkimuksen jälkeen, mutta tutkimuksen tulos tallennetaan vasta, kun omistaja on ilmoittanut klinikalle tilanneensa lähetteen. Lähete kannattaa tilata mahdollisimman nopeasti tutkimuksen jälkeen, jotta tulos voidaan tallentaa Kennelliitossa. Sairaalle koiralle pyydettävät epäviralliset lausunnot tehdään edelleen klinikalla ilman ennakkolähetettä.
Terveystutkimuslähetteet ovat voimassa 6 kuukautta niiden tilaushetkestä. Omistaja saa muistutuksen kuukautta aiemmin, jos lähetettä ei ole käytetty. Lähetteen voi uusia lonkka-, kyynär-, olkanivel- ja selkätutkimuksiin lähetteen voimassaoloaikana. Ennakkolähetteen uusimisen hinta on 2 € Kennelliiton jäsenelle ja 5 € muille. Lähetemaksua ei palauteta. Vanhentuneen ennakkolähetteen tilalle tulee tilata uusi ennakkolähete ennen seuraavaa terveystutkimusta.
Terveystutkimukset kasvattajan näkökulmasta
Kasvatan kahta rotua, pieniä portugalinpodengoja ja samojedeja. Samojedit ovat olleet PEVISA rotu jo vuodesta 1988 asti, joten terveystutkimuksissa käyminen on juurtunut rodun harrastajien pariin hyvinkin vahvasti. Useimmille kodeille tutkimuksissa käyminen on käytännössä itsestäänselvyys. Podengoilla terveystutkimukset on selvästi uudempi juttu. Kun ensimmäinen podengoni tuli taloon 2007, vain hyvin harva kasvattaja kävi tutkimuksissa. Nyt 15 vuotta myöhemmin, lähes kaikki kasvattajat käyttävät koiransa JTO:n suositusten mukaisesti ainakin silmä- ja polvitutkimuksissa. Sen sijaan muiden tutkimusten yleistyminen on käynyt selvästi hitaammin. Itsekin olen tähän syyllistynyt ja unohtanut luustokuvat omien koirieni ja kasvattieni kohdalla. Toivottavasti tähän tilanteeseen tulee kuitenkin tämän vuoden aikana muutos ja saan useamman kasvattini puhuttua laajempiin tutkimuksiin.
Kun minulta lähtee podengoja tai samojedeja maailmalle, kerron aina uusille omistajille terveystutkimusten tärkeydestä. Kirjaan myös kauppakirjaan lisäehtona, että koiran kanssa tulee käydä rodulle ominaisissa terveystutkimuksissa. Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille kasvattieni omistajille, jotka näissä tutkimuksissa sovitun mukaisesti ovat käyneet. Jostain syystä podengojen omistajia on kuitenkin vaikeampi motivoida/suostutella tutkimuksiin kuin samojedien omistajia. Liekö syynä ajatus podengoista ”terveenä rotuna” tai sitten se, että podengoja on tosiaan tutkittu vielä verrattain lyhyen aikaa eikä ajatus terveystutkimuksista ole kunnolla ehtinyt vakiintua rodun harrastajien pariin.
Tutkimukset ovat äärimmäisen tärkeitä, koska ne eivät kerro pelkästään yksittäisen koiran vaan kyseisen sukulinjan ja rodun terveydentilasta. Vaikka jalostukseen käytettävä koira olisi terve, niin millaiset geenit koira siirtäisi eteenpäin, jos esimerkiksi kaikilla koiran sisaruksilla olisikin vakava patellaluksaatio? Tai mitä jos terveen koiran jälkeläiset olisivatkin kaikki sairaita, mutta koiraa käytettäisiin toistuvasti jalostukseen, koska tätä ei tiedettäisi? Tervekin koira voi siirtää sairausgeenejä eteenpäin ja tästä syystä esimerkiksi samojedien jalostussuosituksiin on kirjattu, ettei koiraa tule käyttää jalostukseen uudestaan, ennen kuin tietty prosenttiosuus jälkeläisistä on tutkittu. Tämän asian kanssa kipuilin hyvinkin paljon tehdessäni samalla podengonartulla kaksi pentuetta niin, ettei edellisen pentueen koiria oltu vielä tutkittu ennen uutta astutusta. Tähän ratkaisuun päädyin lähtökohtaisesti aikataulullisista syistä, mutta kolmatta pentuetta en edes harkitsisi, elleivät aiempien pentueiden jälkeläiset olisi terveeksi todettuja.
Terveystutkimukset antavat kasvattajalle tärkeää tietoa, jonka pohjalta tehdä mahdollisimman riskittömiä ja rodun tulevaisuutta edistäviä jalostusvalintoja. Jos tutkisimme pelkästään jalostuskoiria, piiloon voisi jäädä monia ikäviä sairauksia. Valitettavasti aina koirien tutkiminenkaan ei riitä, sillä pohjimmiltaan kasvattaminen tuntuu olevan geenilottoa. Vaikka kaikki näyttäisi paperilla todella hyvältä, luonto ja sattuma viime kädessä määräävät lopputuloksen. Terveystutkimusten ansiosta voimme kuitenkin välttää kaikkein isoimmat riskit ja kasvattaa mahdollisimman terveitä koiria myös tulevaisuudessa. Toivonkin näkeväni yhä useampia podengoja virallisissa terveystutkimuksissa siinä missä samojedejakin.